Aamu päivästä tulin töistä hakemaan Haadesta rokotuksiin. Matkasimme Anjalaan, jossa sitten uusi paikka ja uudet ihmiset. Haadeksella eläinlääkärin mukaan tuntui yksi pallero, toinen viellä jossakin piilossa (ei tässä viellä mitään hätiä, kyllä se varmasti sieltä jossain vaiheessa tulee ) myös leimasi Haadeksen ADHD-tapaukseksi kun poika hieman haisteli tutkimuspöytää ja tuhahti viereisestä huoneesta kuuluville äänille. Haadeksen oli pakko olla taas niin dramaattinen kun piikki oli laitettu, voi sitä huutoa mikä siintä lähti. No mutta nyt ne on sitten otettu ja parin viikon päähän voisi ensimmäiset mätsärit katsella. Näiden viikkojen aikana sitten harjoitellaan ahkeraa seisotuksia ja juoksua :)
Samalla rokotusreissulla käytiin pomon kanssa tekemässä hänen koiralleen jälkeä yhdellä heinäpellolla. Koiralle oli tehtävä "vieraan" jälki joten sain hommaksi kävellä pellolla ja tiputella nameja ja merkkejä matkan varrelle. Kun jälki oli tehty sen piti antaa olla 30 min jolloin pomo sanoi et voisi sitä Haadestakin jäljelle kokeilla.:) Pomo teki noin 8 metrin mittaisen jäljen ja opasti kuinka pentua voi kouluttaa jäljestämään. Haadeshan on aina et voi, nami,nami,nami ja osas hyvin etsiä ne heinän seasta :D pari kertaa meinas jäljellä kääntyä takaisin tai hieman karata jäljestä mutta pienellä avustuksella pääsi takaisin jäljelle ja kunnialla loppuun. Hyvä Haades!
Jäljen jälkeen pikkanen sai riehua pomon malikan kanssa jälkipellolla. Hieman arasteli, nosti karvoja pystyyn ja kiukutteli aluksi mut sit huomaskin ettei se ihan niin pelottava tapaus ollut ja rupesi vetämään hurjaa spurttia pitkin peltoa ja leikkimään malikan kanssa :) Nyt on poikanen tyytyväinen ja jälkiharjoituksia ruvetaan ahkerasti harjoittelemaan erinlaisissa maastoissa ja usein. Josko siinä olisi kesäharrastusta koirille. Myös Hohtoa voisi kokeilla, mutta epäilen hieman koska Hohto ei osaa käyttää oikein nenäänsä. Mutta saapa nyt nähdä :)
Meillä on tänä kesänä tarkotus kaikkien koirien kanssa jälkeä kokeilla jokunen kerta. Ei tosin mitään namijälkeä vaan ihan verijälkeä metsään. Seropille kävin viime vuonna pari verijälkeä vetämässä ja se tykkäs ku hullu puurosta. Moonille oon kerran lyhyen jäljen verellä vetäny ihan pihanurmikolle kokeillakseni mitä se siitä tykkää. Innostumisesta päätellen tosiaan jokainen saa tänä kesänä ainakin pari jälkeä käydä nuuskuttelemassa läpi :)
VastaaPoistaJos nyt joku nuista enemmänkin innostuu asiasta, varsinkin Mooni ja oma into riittää, niin voisi ihan MEJÄ-kokeeseen yrittää osallistua :)
Suomesta muuten löytyy yksi JVA arvon saavuttanut siperianhusky (Polar Speed Venla). Siinäpä ois tavotetta ite kellekkin sippeharrastajalle leipoo omasta hiskistään suomen toinen jälkivalio :D
Verijälkikin olisi kiva kokeilla kyllä :) No, eka kokeiltava meneekö miten tuo namien kanssa jäljestäminen ja sitten joskus kokeilemaan verillä :D Tuokin oli vain tuollainen päähän pisto kokeilla kun tuolle malikalle oikeasti tehtiin se kunnon jälki.Tavoitteeksi jälkivalio kyllä! :D
Poista