Mä jo menin vannomaan kirjoituksessa etten ikinä ajais 2-pyöräsellä koiria. Siinä olin väärässä ja kyllä kokeilin sitä alkuun Hohdon ja Julman kanssa, hitaammalla valjakolla. Koirat juoksi eteen päin hienosti ja musherikin pysyi pystyssä. :D !!!
Ja muutama päivä tuon jälkeen uskaltauduin myös ajamaan Haadeksen ja Pyryn ja voi jumpe kun olikin mukavaa kyytiä kun käskyt meni perille ja koirat juos eteenpäin. Tällä päivällä Hohto ja Julma olivat hieman EVVK-tuulella ja siellä oltiin sitten liinat solmussa aina vähän väliä.
Yhteisajot meillä oli viikko sitten lauantaina. Alkuun handlasin muiden koiria ja olin varikolla kuvailemassa. Siinä sitten syötiin ja juotiin ja ajattelin et vois Haadeksen ja Pyryn ajaa viellä kerran pikkulenksun. Tässä kohtaa haluan korostaa muutaman asian.
1. Koirat kannattaa ajaa aina pirteänä. ( ehkä kerkeät reagoimaan tapahtumiin)
2. Muista käyttää asiaan sopivia suojia (kypärää, polvi- ja kyynärsuojia ym.)
3. Siperianhusky on aina siperianhusky. Puolen tunnin tauon jälkeen se on samassa vedossa kuin ensimmäisessä lähdössä.
Noni ja nyt on koirat sitten valjastettu ja handlerit päästävät koirista irti. 1,2... musheri raahautuu maassa jonkun tovin, koirat vaan vilkaisevat et mikäs ja jatkavat matkaa. Siinä sit apulaiset tulevat auttamaan musherin ja kikkarin pystyyn. Vaakuutan ettei sattunut, eikä siinä vaiheessa sattunutkaan. Matka jatkuu. Matkalla toisesta polvesta tuntuu kuin valuisi jotain. No, kattoo sitten lenkin jälkeen varikolla kuinka pahasti kävi. Koirat menevät kesken matkaa sekasin liinojen kans, seis- käsky ja selvittämään sotkuja. Pyry on jo valmiina kääntymään takaisin päin mutta käyn ohjaamassa sitä oikeaan suuntaan. Nousen kikkarin päälle odotan ja komennan eteen päin. 1,2... koirat lähtevät kyllä MUTTA tekevätkin sekunnissa uukkarin. Musherilla ainkain melkein ( :D ) nopeat refleksit ja taas kumollaan kikkarin kanssa maassa. Nopeasti pystyyn ja hetken mietittyäni totesin ettei matkasta tuu mitään. Jalkaa kivistää nyt jo tällä toisella kertaa (kaatusinhan sujuvasti samalle puolelle) eikä käsikään ole ihan kunnossa. Potkuttaminen ei onnistu, annan koirien vaan mennä. Varikolla kirosin sitten tämän kaksipyöräisen ja kun koirat saatiin häkkeihin tutkittiin vahingot. Polvi kauniisti turvonnut, auki ja verinen. Paha olo valtaa koko olemuksen, en kestä nähdä verta. Kun polvi oltiin putsattu ja todettu vaan pintanaarmuksi tutkittiin kädet. Ei sen kummempia vahinkoja, pieniä ruhjeita.
Mutta minkä näköiset ne olivatkaan seuraavana päivänä. Polvi vaan entistä enemmän turvonnut ja käsissä hurjat mustelmat. Ja vielläkin polvi musta, kädet ruvilla.
Muutama päivä tapahtuneen jälkeen käytiin sitten ottamassa rennosti puistoilua Julman ja Pyryn kanssa. Mukana olivat myös Moona ja Dingo. On se kyllä kumma ettei nyt enää Pyryäkään leikittänyt, kun yleensä koittaa leikkiä sitten valjaissa Haadeksen kanssa.o.O Nyt ois Haadesta hirveästi leikittänyt muttei Pyry halunnutkaan leikkiä sen kanssa. No siellä ne sitten pörräs omissa oloissaan. Haades ja Dingo ottivat jostakin kumman syystä yhteen onneksi säästyttiin isommalta ärinältä.
Työt ovat nyt vienneet kaiken ajan eikä koirien kanssa olla muutamaan päivään käyty mitään tekemässä. Onneksi työputki loppuu tänään ja muutamalle päivälle pitäis kehitellä jotakin hupaisaa tekemistä koirien kanssa. On nimittäin Haadesta purassu joku Duracel-pupu. Toki ilmatkin alkaneet viiletä niin energiaa saa lisää siintäkin. Hohtokin alkaa osoittamaan jo talven merkkejä, herännyt kesähorroksesta. Tämän huomaa hyvin siintä et jos sen laittaa pihalle se haluaa jo tunnin päästä takaisin sisälle. TERVETULOA TALVI!
Malta odottaa mitä pojat tykkäävät taas tuosta kauniista valkoisesta aineesta :)
Ja lisäämpä tositteen siintä että ajeltu ollaan ( Tsi siis siintä että itse ajan koiria :D )
 |
| Haades ja Pyry. Kilsoja 4 takana ja vauhti tasaista laukkaa koko matkan :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti